Ukkosta ja
Ullakolla me istuttiin.
Valon hiipuessa tytöt,
ne säikkyi niin.
ukkosta ja ulkoa.
Ja Uusvarannan yllä,
kun lähdettiin,
laiturista veden vara irrottiin.
Uusvarannan yllä.
Minä muistan pakkastalvet,
kun käveltiin joen yli vielä silloin
Se jäätyi kiinni,
minä muistan pakkastalvit.
Kuinka tosissani mietin,
mä minne mee?
Mitä tässä elämässä, mitä sen jälkeen?
Näitä tosissani mietin,
ja miet in edelleen.
Me juostiin ympäri vihamaa,
Nuo, joita mieheksi ponnistaa,
sai poikapoltetta poskillaan.
Päivät lahjaa vaan,
ne seuraa toisiaan. Ja kun katselen sua nyt,
mä tunnen sen,
sinä herätät minussa tämän kaiken.
ja kun katselen sua.
Voiko onni olla tässä,
kun ollaan maa,
eikä edes pyrkimässä sen suurempaa.
Voiko onni olla tässä,
menne et men ne muutuloilla.
Me juostiin ympäri kihavaa,
Nuo joilta mieheksi onnistaa.
Sai poikapoltetta poskillaan.
Päivät lahjaa vaan,
et seuraa toisiaan.
Me juostiin ympäri vihavaa.
Nuo joilta mieheksi onnistaa.
sai poikavoltetta poskillaan päivät lahjaavaa.
Ukkoista ja ulkoilla me istuttiin.
Valon hiipuessa tytöt,
ne säikkyivät niin.
Ukkosta ja ulkoa.
Me juostiin ympäri vihamaa,
luojoilta mieheksi onnistaa.
Sai poikapoltetta poskillaan
päivät laujaamaan.
Me juostiin ympäri vihamaa,
tuo joetta mieheksi ponnistaa.
Sai poikakootetta koskillaan,
päivät lahjaavaa,
ne seuraa toisiaan. Kiitos kun katsoit!